Toivalan taistelujen muistomerkki – Sandelsin patsas

Sunnuntaina syyskuun 24. päivänä 1933 moni kuopiolainen heräsi kirkonkellojen soittoon.
Kelloja soitettiin puoli tuntia ja samaan aikaan alkoi Suomen lippuja kohota salkoihin kaikkialla kaupungissa. Oli alkamassa yleinen juhlapäivä, Kuopio saisi vihdoinkin oman Suomen sodan muistomerkkinsä. Tänään puoleltapäivin paljastettaisiin Toivalan taistelujen muistomerkki Virtasalmen lähellä. Toivalaan oli kokoontunut noin 4000-päinen juhlijajoukko. 

Muistomerkin oli suunnitellut arkkitehti Väinämö Killinen ja pystytystöitä valvoi rakennusmestari Heikki Kokkonen. Nelisivuinen, lähes 6 metriä korkea patsas oli koottu yli 200 juottosementtiin muuratusta kivestä. Sivut olivat 2 metriä leveitä. Yhdellä sivustalla on yksinkertainen, kullattu teksti Vuoden 1808 Toivalan sankarien muistolle.

Paljastuspuheen piti muistomerkkitoimikunnan ja Kuopion Isänmaallisen Seuran puheenjohtaja Edward Vaarama kertoen toimikunnan työn johtavana ajatuksena olleen Suomen kansan menneisyyden kunnioittaminen. Puheen jälkeen maaherra luovutti patsaan edelleen Siilinjärven manttaalikunnan hoitoon.  Juhlien yhteydessä myytiin erityistä juhlamerkkiä. Se maksoi 2 mk ja varat käytettäisiin patsaskustannusten peittämiseen.

Kansalla ei ole tulevaisuutta ellei se osaa kunnioittaa menneisyyttään
Juhlapäivää oli edeltänyt monen vuoden suunnittelutyö ja rahojen keruu. Kuopion Isänmaallisen Seuran aloitteesta kutsuttiin vuonna 1932 kokoon muistomerkkitoimikunta patsaiden saamiseksi Toivalan ja Jynkän taistelujen muistoksi.                                                                                        

Kolmen vuosikymmenen ajan patsas seisoi paikallaan ohikulkijoiden nähtävillä ja monet sen äärelle poikkesivat. Turistit kävivät vartavasten uuteen muistomerkkiin tutustumassa. Vielä 1950-luvulla koululuokkien oli tapana tehdä syksyin keväin pyöräretkiä patsaalle ja eläytyä sodan tapahtumiin paikanpäällä. 1960 -luvulla autot yleistyivät ja liikenne vaati parempia ja leveämpiä valtateitä.  Kun uusia tielinjauksia tutkittiin, huomattiin, että Sandelsin patsas jäisi keskelle tulevaa tietä Vuorelan ylikulkusillan alle. Muistomerkki piti saada siirretyksi, niin mahdottomalta kuin se tuntuikin. Muistomerkki saatiin koottua täysin entiseen muotoonsa rautatien itäpuolelle korkean kallion päälle.

Kolmas kerta toden sanoo
Moottoritie vaatii levennystä ja rautatie toisen raiteen. Patsaan uudeksi paikaksi on valittu Vuorelan Kunnonpaikan puistoalue. Muistomerkin paikka on aina herättänyt keskustelua. Jo pian patsaan vihkimisen jälkeen vaasalainen matkalainen, ”pankkiherra”, ihmetteli, miksei patsasta ollut pystytetty Ranta-Toivalaan tai Pökösenmäen rinteelle, lähemmäksi varsinaisia tapahtumapaikkoja. Selitys oli silloin, että patsas haluttiin ”tähän” erittäin vilkasliikenteisen maantien viereen, missä se parhaiten huomattaisiin. Vaikka paikka taas vaihtuu, toivotaan, että patsas saa arvoisensa, näkyvän paikan, johon on helppo löytää. Silloin se on täyttänyt tarkoituksensa: olla muistuttamassa 2000 -luvun sukupolvea Toivalansalmen taistelijoista ja Suomen sodan merkityksestä suomalaisen kansakunnan kehitykselle.

Kirjoittanut Riitta Huuhtanen 15.2.2008 

Lähteet